Musiikkiteollisuus elää tällä hetkellä murroskautta. Musiikin jakelu siirtyy etenevässä määrin digitaaliseen muotoon ja perinteinen fyysinen tallenne menettää merkitystään musiikinkuluttajien keskuudessa.

Tämä murros on ajanut yhtyeet keikkailemaan tasoittaakseen levymyynnin vähenemisestä johtuvaa tulojen menetystä eikä rock-musiikki tee poikkeusta. Rock-musiikin kohdalla asian voikin todeta näkyvämmin kuin esimerkiksi elektronisen musiikin saralla.

Ikivanhat konkarit, kuten Rolling Stones, keikkailevat tänäkin päivänä ja brittihevin uuden aallon kovimmat nimet kuten Judas Priest, Iron Maiden sekä hevimetallin suurimmat järkäleet kuten Metallica, Megadeath ja Slayer lukemattomine kollegoineen voi bongata lähes vuosittain jopa täällä kotisuomessa. Voisi jopa sanoa, että levymyynnin väheneminen olisi hyvä asia, koska se on ajanut yhtyeet jälleen keikkarundeille ja tämä on tietysti rock-kansan mieleen.

Tartu tilaisuuteen!
Viime vuosina on keskuudestamme poistunut häkellyttävä määrä rock-musiikin ikoneita kuten Motörhead-yhtyeen nokkamies Lemmy Kilminster, rockin kummisetä. Lisäksi Panteran kitaristi Dimebag Darrell sekä Slayerin Jeff Hannemann monien muiden tapaan. Tosiasia onkin, että vaikka osa kuolemista oli ennenaikaisia niin rockin isovaarit rupeavat olemaan siinä iässä, että luonnollinen kuolema vanhuuteen on tosiasia.

Elämme aikaa, jolloin alkaa olla viimeiset hetket nähdä livenä Scorpions, Rolling Stones, Judas Priest, Saxon, ja monet, monet muut. AC/DC- yhtyeestä on niin monta alkuperäisjäsentä poistunut ja bändin tavaramerkit Angus Young sekä laulaja Brian Johnsonin puuttuminen bändistä on sama kuin AC/DC:n kuolema. Heavyn jättiläinen Black Sabbath teki juuri jäähyväiskiertueensa eikä yhtään liian aikaisin, sillä nokkamies Ozzy Osbourne rupeaa olemaan uskottavuutensa äärirajoilla.

Niin kulunut sanonta kuin “Carpe Diem” onkin, niin tässä tapauksessa se pitää enemmän kuin paikkansa. Uusia, tulevia klassikoita tehdään rockin saralla koko ajan mutta näiden vanhojen mestareiden ja genren pioneerien aika käy vähiin päivä päivältä. Nyt on se aika kun viimeistään pitäisi nähdä livenä omat suosikit, koska huomenna se voi olla jo liian myöhäistä.

Yhteisöllisyys
Artistien vanhuuteen kuoleminen ei suinkaan ole ainoa asia miksi satunnaisen rock-diggarin pitäisi mennä konserttiin. Kun kokonainen stadion täynnä metallipäitä heiluttaa samaan tahtiin nyrkkiä ilmassa ja päät heiluvat musiikin tahtiin niin se on megaluokan kokemus, jota ei ikinä unohda.

Yleisön ja artistin välinen kommunikaatio kertosäkeiden huudattamisen ynnä muun vastaavan muodossa antaa niille tutuille kappaleille joita on kuunnellut lukemattomia kertoja levyltä aivan uuden säväyksen. Lisäksi esimerkiksi soolokitaristit tapaavat soittaa soolo-osuutensa aina hieman eri tavalla, mikä tuo vannoutuneelle fanille aina uutta kuunneltavaa.