Rokki ja nuorisokulttuuri

Rock and roll, eli suomalaisittain rokki, sai alkunsa 1950-luvun alussa ja sen juuret ovat afroamerikkalaisessa rhythm- ja blues-musiikissa. Musiikkityyli on myös yleensä ensimmäinen, joka ihmisille tulee mieleen, kun heitä pyydetään nimeämään jokin tietty genre.

Rokin historia on värikäs ja räikeä. Sen alku oli myös kovin kivikkoinen, mutta se on löytänyt tiensä kaikkien tietoisuuteen. Rokin tärkein merkitys länsimaalaiselle kulttuurille lienee kuitenkin sen vaikutus nuoriin, sillä rokki auttoi nuorisokulttuurin syntymistä ja loi tätä kauttä pohjan sille, mitä me nykyään kutsumme nuorisoksi ja nuoruudeksi. Tässä artikkelissa käymme läpi tarkemmin tätä kehitystä.

Rokin synty

Musiikin historiaan perehtyneillä tutkijoilla on hieman eriäviä käsityksiä rokin synnyn yksityiskohdista, mutta rokki sai siis alkunsa afroamerikkalaisissa piireissä jossain päin Yhdysvaltojen eteläosia

Rokki liitettiin heti alusta alkaen afroamerikkalaiseen väestöön, minkä vuoksi sitä kutsuttiin aluksi ”rotumusiikiksi”. Muu väestö oli jo kuitenkin ottanut ilolla vastaan jazzin ja swingin, joten rokille oli jo olemassa verrattain valmis yleisö.

Nuoremmat ihastuvat

Varsinkin Elviksen televisioesiintymiset inspiroivat varsinkin köyhien ja keskiluokkaisten perheiden nuoria, sillä rokki oli jotain omaksi koettua, joka tuotiin näkyvästi ihmisten arkeen.

Jonkin asian omaksi kokeminen auttoi nuorisoa määrittelemään itsensä, ja vieläpä erilleen vanhemmasta sukupolvesta. Nykyäänkin erilaiset kokemukset ja laitteet, kuten iphone x, auttavat nuorisoa tekemään elämästä itsensä näköisen ja siksi ne koetaan erityisen tärkeiksi.

Musiikin kuuntelusta tuli tuon ajan nuorille tärkeä tapa viettää vapaa-aikaa. Levyjen myynti lähti nousuun ja televisioiden nouseva määrä vain kasvatti rokkitähtiä ihailevaa yleisöä. Mutta pelkän musiikin lisäksi rokin vaikutus ylsi myös elokuviin, sarjakuviin ja julisteisiin. Niissä alettiin ensimmäistä kertaa ikinä kuvata sitä maailmaa, jossa rokkia kuunteleva nuoriso eli: maailmaa, jossa nuoria yhdisti uusi musiikkityyli, jota vanhemmat eivät ymmärtäneet ja nuoriso tuomittiin sen vuoksi.

Rokki ja sen ympärille nouseva nuorisokulttuuri oli nimenomaan koko sukupolvea yhdistävä tekijä, mikä toi ensimmäistä kertaa myös eri rotujen väestöt yhteen. Tämä loi pohjaa myös 1960-luvun kansalaisaktivismille, missä vaadittiin rotuerottelun lakkauttamista Yhdysvalloissa.

Vastareaktiot

Rokin vastareaktiot olivat monentasoisia. Yhtäältä sitä pidettiin vain aggressiivisena musiikkina, kun taas toisaalta se haluttiin kieltää kokonaan. Koska rokin alkuperä oli afroamerikkalaisessa musiikissa, varsinkin valkoinen väestö suhtautui siihen hyvin varauksellisesti.

Elviksen esiintymistä televisiossa pyrittiin rajoittamaan ja jopa kieltämään. Myös Suomessa kauhisteltiin Elvistä, ja koko musiikkityyliä pidettiin vahingollisena vielä kypsyvien nuorten mielenterveydelle.

Kun nuorison pukeutuminenkin alkoi muuttua musiikkityylin myötävaikutuksesta, alettiin Suomessa puhua lättähatuista ja villamyssyistä. Niistä tuli erityisesti pääkaupunkiseutua leimaava piirre, jolle naureskeltiin muualla Suomessa. Tytöille uuden muodin omaksuminen oli hieman helpompaa, sillä näille opetettiin pienestä pitäen ompelemaan omat vaatteensa.

Mitä siis jäi käteen?

Rokki toi yhden musiikkityylin koko sukupolvea yhdistäväksi tekijäksi. Kun aikaisemmin nuoruutta ei noin määritelmällisesti ollut, vaan lapset olivat vain pieniä aikuisia, rokki auttoi nuoria määrittelemään oman identiteettinsä, tyylinsä ja arvonsa, jotka olivat vanhemmasta väestöstä erillisiä – eivätkä tämän nuoremmalle polvelle vain syöttämiä.

Rokin myötävaikutuksesta musiikki myös kaupallistui ja sen ympärille tulivat tiettyyn musiikkityyliin liittyvät vaatteet, lehdet ja myöhemmin jopa levyjen kannet. Kun musiikin ympärillä alkoi pyöriä muitakin tuotteita, voitiin musiikki kokea entistä kokonaisvaltaisemmin.

elastik